Näkökulma: Supinaa Sotkamon ihmeestä

wikimedia commons / antti lankinen

Iltalehti julkaisi muutama päivä sitten toimittaja Mika Koskisen näkemyksen Terrafamen omistamasta Talvivaara Sotkamo Oy:sta ja niin kutsutusta Sotkamon ihmeestä. Koskisen mukaan Sipilä oli oikeassa ja veronmaksajat ovat sittenkin saamassa rahansa takaisin.

Koskinen muistutti monen naureskelleen pääministeri Juha Sipilän (kesk.) viime vuotisille puheille Talvivaaran ihmeestä, mutta hymy on kuulemma hyytynyt matkan varrella. Hän uskoo vakaasti kaivoksen tulevaisuuteen.

Kerrataan siis hieman, mihin hänen uskonsa oikein perustuu.

Iltalehden artikkelissa Koskinen muistuttaa Terrafamen aloittaneen kaksi vuotta sitten puhtaalta pöydältä. Yhtiön johto onnistui vakuuttamaan suomalaiset poliitikot siitä, että kaivoksella olisi tulevaisuutta. Tähän mennessä valtio on pääomittanut Terrafamea virallisesti yli 400 miljoonalla eurolla, mutta kansankunnan kokonaislaskun uskotaan olevan yli miljardin.

Viimeisimpien tietojen mukaan kaivoksen tuotanto on kasvanut tasaisesti ja metallien hinnatkin ovat pysyneet tyydyttävällä tasolla. Koskinen painottaakin optimistisissa arvioissaan Terrafamen kasvavaa liikevaihtoa. Yhtiön liikevaihdon uskotaan nousevan tänä vuonna noin 200 miljoonaan euroon ja mikäli metallien hinnat ja dollarin kurssi pysyvät kutakuinkin nykyisellään, voi yhtiö olla voitollinen jo ensi vuonna.

Tosin tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun kankkulan kaivon odotetaan pääsevän plussan puolelle. Kaivoksen nimittäin piti uutisten mukaan kääntyä voitolliseksi yli seitsemän vuotta sitten.

Koskisen mukaan Terrafame on pääsemässä kiinni todelliseen kasvubisnekseen, kun se on päättänyt satsata sähköautoissakin käytettäviin akkuihin. Terrafamen hallituksen puheenjohtaja Lauri Ratian uskoo suunnitteilla olevan akkukemikaalitehtaan tuovan vuositasolla jopa 200 miljoonaa euroa lisää liikevaihtoa Terrafamelle.

Kaivoksen kanssa tällä tosin ei ole mitään tekemistä, sillä bioliuotukseen perustuva Talvivaaran kaivos tuottaa nikkeli-kobolttisulfidia, sinkkisulfidia sekä uraania.

Ratian mukaan kaikessa kyse on kaivosyhtiön tuoteportfolion laajentamisesta sekä nikkelituotteen jatkojalostamisesta. Harmi vain, että Terrafame otti viime vuonna pienosakkaakseen pahamaisesen Trafigura-yhtiön ja sitoutui myymään sille kaiken kaivoksessa tuotetun nikkeli-kobolttisulfidin seuraavan seitsemän vuoden ajan.

Tuoteportfoliotaan laajentava Terrafame tuottaa siis itse nikkelin, jonka jälkeen se myydään Trafiguralle ennakkoon sovittuun alihintaan ja ostetaan lopulta takaisin jatkojalostusta varten vapailta markkinoilta.

Vain Suomessa tehdään tällaisia diilejä.

Koskinen väittää myös, että kaivoksen lähialueiden ympäristöongelmat olisi saatu hallintaan, vaikka toistaiseksi mikään ei viittaa tällaiseen.

Helsingin yliopiston ympäristömuutoksen tutkimusyksikön viime syyskuussa julkaistun tutkimuksen mukaan kaivoksen päästöt ovat muuttaneet lähialueiden järvien olomuodot täysin ja tuhonneet niiden vuosituhansia vanhat ekosysteemit.

Tutkimuksessa selvisi, että järvet ovat muuttuneet kemiallisesti kerrostuneiksi suola-altaiksi, joiden hapettomat pohjat ovat kuolleita kuin autiomaat.

Pieneliökantojen romahdettua myös pintavedessä elävien lajien monimuotoisuus on kutistunut, kun metsäjärvelle tyypillinen lajisto on korvautunut murtovesien lajeilla, ja saastuneemmassa vedessä pärjäävät äyriäis- ja levälajit ovat raivanneet itselleen tilaa metsäjärven hauraasta ekosysteemistä.

Lähijärvien kaloissa on ollut paikoittain jopa 1,2 mikrogrammaa elohopeaa kiloa kohden, joka on reilusti yli sallitun rajan.

Tästä syystä kaivosyhtiö on tarjonnut kaivoksen lähialueilla toimiville kalastajille rahallista korvausta aiheutuneista tulonmenetyksistä. Korvauksen saaminen kuitenkin edellyttää tiukan sopimuksen allekirjoittamista, joka sitoo kalastajat vaitiolovelvollisuuteen.

On siis hyvin harhaanjohtavaa väittää, että kaivoksen ympäristöongelmat olisi saatu jollain tapaa hallintaan. Toistaiseksi lähivesien puhdistusoperaatioita ei ole vielä edes aloitettu.